Torstaina käytiin hakuilemassa Lohjan montuilla omalla porukalla. Viisi hakuilijaa oli treeneissä eli ihan sopivasti.

Otin ensin Heimon. Heimolle ekat kaksi maalimiestä näkölähdöllä yhtä aikaa. Heimo oli ihan tulessa, kauhea hinku oli hommaan! Lähtikin ihan täysiä ja mielestäni käytti myös nenäänsä, kun etsi mm:tä. Teki nimittäin täyskäännöksiä kun mm:n haju tuli nenään, kun oli menossa ohi.

Sitten siirtyvät mm:t, jotka näyttäytyivät metsässä. Taas ihan himona paineli hakemaan. Ja kuitenkin mielestäni nenä auki, kun joutui etsimään piston päässä kun mm oli liikkunut näyttäytymiskohdasta eteenpäin.

Tuntui, että kaksi hernettä alkavat päässä löytää toisensa. Ihan eri meininki oli nyt tuohon, kuin aiemmin. Nyt oli sitä oikeaa työintoa!

Taas oli tosin todellinen taistelu autosta oton kanssa. Tai siis kun otin Ennin. Ihan väkisin rynnii autosta pois. Ei auta huuto eikä voima. Aika vaikea on nimittäin tunkea parikytkiloista otusta takaisin häkkiin, kun vastustelee kaikin voimin. Ei homma kyllä näin toimi... Pitää tehdä joku toimintasuunnitelma tämän kanssa.

Enni sai odotella vuoroaan aika kauan. Ennille myös neljä ukkoa. Eka etukulmakin meni vähän eri lailla kuin suunnittelin. About etukulmaan oli roudattu piilo ja sanoin vaan että molempiin etukulmiin ukot. Tarkoitin luonnollisesti, että etukulma = piilo. Maalimies-Tomi ei tätä kuitenkaan ollut hoksannut koska en asiasta erikseen maininnut, joten eka mm oli eri helppo. Oli vielä tosi iisissä paikassa, ei missään puskassa vaan ihan siinä parin kaatuneen puun vieressä. Grrh kun meinasi harmittaa!

Oli myös tarkoitus, että otan viimeisenä paon, mutta unohdin koko jutun. No molemmilla puolilla oli liikkuva, jonka liikkumisen annoin nähdä, olihan siinäkin jo aika vahva mielikuva koiralle.

Tuli kuitenkin yksi tyhjä väliin vahingossa. Oli käynyt aika lähellä mm:tä, ja uukkarit vähän ennen. Tiedä sitten miksi. Mutta seuraavalla haki kuitenkin tuon edellisen, harmittavasti vaan tuli vähän taaksehakua. Kuitenkin hyvä syvä pisto, jossa etsi perällä maalimiehen aktiivisesti.

No vaikka ei mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan, niin hyvä treeni silti. Sain korjattua ainakin kaksi lähetystä suoraksi, kun lähti mihin sattuu. Tokalla lähetyksellä painelin metsään suoristamaan, sitten oli hyvä! Viimeisellä pistolla lähti suoraan lähetyksestä vinoon, siitä palautus heti ja uusi yritys. Sitten hyvä! Kehuin kun meni suoraan. Eipä ole aiemmin tullut kehuttua noissa kohdin. Pitäisköhän?

Treenien loputtua oli tarkoitus että Heimo ja Annan Velho päästetään leikkimään. Mutta eipä enää leikit luonnistuneet, vaan Velholta tuli ärinäpurinaa. Heimo mateli hetken, mutta näytti sitten hampaita takaisin  Enpä ole nähnyt sitä tapahtuvan aiemmin. Tappelu oli ihan hilkulla, mutta onneksi saatiin tilanne hallintaan. Harmi että näin pääsi käymään. Mutta hyvä ettei tullut mitään tuon ikävämpää välikohtausta.

Ennille vielä yksi kiva esine. Katsoi auton ikkunasta kun vein metsään suoraviivaisesti. Lähti intona, joutui kuitenkin vähän aikaa etsimään vaikka luulin että oli superhelppo. Eipä siinä sitten kuitenkaan mitään, släpärinpuolikas palautui vauhdikkaasti. Jee!

Heimokin sai ihan pienen esineharjoituksehkon :) Laitoin istumaan, vein eskan ehkä kolmen metrin päähän ja päästin hakemaan. Toikin! Tyhmä minä jätin patukan autoon, en siis voinut vaihtaa siihen  Otin siis pois esineen ja vapautin ja heitin sen leluksi. Ei ehkä hirmu älykästä, kun sen jälkeen juoksi tietty paskarinkiä släpäri suussa. Mutta kivaa oli kaikilla, se on pääasia :)

Otettiin Nokian kentällä keskiviikkona tottikset. Porukkaa oli kuin pipoa, mikä oli kivaa mutta pitkäksihän se ilta venyi...

Tällä kertaa otin Heimon eka. Ensin vaikein osuus, nimittäin autosta ottaminen. Tämä on meidän arkielämän "vaikein" asia tällä hetkellä. Koirilla on yhteinen häkki autossa ja kun häkin oven avaa, pysyy dogit sisällä aika kiltisti mutta yhdestä sanasta Heimo ampaisee ulos kuin naton ohjus. Ja jos haluan ottaa vain Ennin ulos, on Heimon häkkiin takaisin saaminen melkoinen taistelu. Sen jälkeen alkaa TODELLA ärsyttävä häkin kynsiminen ja huuto.

Se auttaa, että otan Heimon ulos edes hetkeksi ja laitan vasta sen jälkeen takaisin häkkiin. Mutta ei sitäkään voi aina tehdä. No toivottavasti ajan kanssa helpottaa tämä homma... Todella rasittavaa kun homma menee aina ihan taisteluksi. Ja kuitenkin kun tulee monta kertaa viikossa käytyä jossain noitten kanssa, niin olisi ihan kiva ettei aina tarviis taistella!

No, Heimo siis ulos autosta ja kentälle. Oli ihan sekopäinen sinne mennessä... Veti ja poukkoili kuin mikäkin hullu. Eli ensimmäisenä olikin kentällemenotreeni... Palkkasin aina kun malttoi vähän hellittää riehkaamisesta. Eli noin sekunnin sadasosista oli kyse... Mutta vaikka näytti ihan mahdottomalta meininki, niin pikkukoira keräsi itsensä kokoon (ja ohjaaja myös) ja pystyi keskittymään koulutushommiinkin.

Sivullemenoja taas satsi. Aika hienoja on!  Seuraamista pari kolme kertaa, sekin onnistui kivasti. Sen pari askelta siis, ja heti palkka kun on hyvä. Hiljaa hyvä tulee nääs.

Sitten lelu esiin ja turhaa oli enää ottaa mitään keskittymistä vaativia harjotteita. Eli leikkimistä lähinnä, aika kivasti leikkii jo yhdessä eikä vaan posottele lelun kanssa paskarinkiä. Lelupalkalla istumisia ja maahanmenoja, hienoja! Yhden eteentulonkin otin puolivahingossa. Yllättävän hyvin sekin, vaikkei kuulu vielä kategoriaan "osaa". Lopuksi lasten luoksetulo, eli Jyri hihnanpäässä ja patukkaa heilutellen karkuun. Jee!

Heimo täyttää tänään 7kk. Tajusin viime viikolla, että sen kanssa VOISI osallistua BH-kokeeseen jo viiden kuukauden päästä. Huh huh, en voisi kuvitellakaan meneväni!!!! Tässä on vielä "aika" pitkä matka miljoonan askeleen seuraamiseen ja mitä näitä nyt on... Paikallamakuu toisen tehdessä liikkeet, muah  Niin no, olihan Heimo viime viikolla paikallamakuussa ainakin 15 sekuntia! Eli katsellaanpa ensi vuonna tositarkoituksella...

No sitten Enni. Otin jättävät tosi lyhyillä valmistelevilla ja jätöillä. Istuminen ja maahan oli tosi jees, seisominen taas vähän huonompi muttei katastrofi. Seuraamisessa tein siksakkia, ettei pääse edistämään. Henkilöryhmä ok. Hypyssä tulin ihan liian lähelle estettä, eli aika inha osuma mennessä. Paluussa paransi hyppyä, mutta osui silti. Mielestäni on kuitenkin parantanut paluuhyppyjä viime aikoina, kun eroa ei enää ole kapulattomaan tai kapulalliseen hyppyyn erityisemmin. Kunhan malttaisi ponnistaa kunnolla! Ension ongelma on AINA ollut hypyissä huolimattomuus. Liika into = keskittymiskyvyn puute.

Eipä siinä sitten muuta. Tänään hakuhommiin, kiva mennä vaikka aika lämmintä lupailevat tälle päivälle. Lauantaina NPKH:n kesäjuhlat, aion jäädä teltalla yöksi majalle kun sunnuntaina pitää hakuilla klo 12 siellä... 

Jospa nyt kuitenkin erittelisin sen tottiksen. Jääpähän joku muistijälki siitä, kun kuitenkin unohtuu muuten. Ja ihan hauskojakin kommentteja tuli Heinilältä.

Olin eka suoritusvuorossa. Jännitti yllättävän vähän, taisi edellisen illan terassillakäynti työkavereiden kanssa painaa vähän, niin ei jaksanut jänskätä...

Seuraamisessa alko suorastaan haukkumaan alkuun. Sitten tasaantui semmoiseksi ihme kovaääniseksi läähätykseksi. Edistäminen oli melko vähäistä, enintään puoli koirallista alkusuoralla. Ampumiset oli OK. Ekassa kulmassa oikealle vilkaisi just tuomaria kun käännyn ja koira jäi siinä kelkasta. Tästä tuli 'hyvä'.

Istuminen oli erittäin nopea. Ei tainnut tulla mitään valittamista, joten 'erinomainen'.

Maahanmenosta Heinilä mainitsi että jos olisi ollut hiekkakenttä, niin maa olisi vaan pöllähtänyt kun meni niin voimalla. Luoksetulo oli nopea. Tulikohan tästäkin erinomainen...?

Seisomisessa edisti valmistelevassa. Seisahti erittäin nopeasti, mutta oli vielä ottanut muutaman askeleen kuitenkin sen jälkeen. Silmäkulmasta näytti ihan siltä, kuin olisi istunut. Olinkin tosi positiivisesti yllättynyt, että seisoikin  Tuli luokse nopeasti. Oisko sitten ollut 'erittäin hyvä'.

Noudon teki nopeasti, luovutuksessa puri. Varmaan myös 'erittäin hyvä'.

Hyppynoudossa kosketti molempiin suuntiin, mutta omiin kriteereihini verrattuna hypyt oli hyviä. Paluuhypyssäkin hyppäsi kunnolla ja kosketus oli vain pienehkö. Luovutus vinossa, mutta se johtui siitä että olin turhan lähellä estettä. 'Hyvä'.

Estenoudossa ripeä ylitys ja tuomarin kommentin mukaan oikein riuhtaisi kapulan mukaansa. Jännä, kun keskiviikkona viimeksi tuli 'voisi tarttua nopeammin kapulaan'. Ehkä silloin otti pari raviaskelta loppuun ja nyt ei? Nää on näitä  Tulikohan tästä 'erinomainen' kun pureminenkin oli vähäistä ja luovutusasento OK.

Eteenmenossa lähti epävarmasti ja jatkoi koko matkan aika haahuillen, vähän teki mutkaa. Eli ei ollut varma mihin pitää mennä. Eteni kuienkin koko ajan ja meni maahan heti käskystä. Tuli 'hyvä' tai tulikohan jopa 'erittäin hyvä'.

Paikallamakuussa en ainakaan itse kuullut ääniä. Oli ehkä hivenen kääntynyt kentälle päin, mutta tuomarin mielestä ei ollut huomauttamista. Taisikin olla enemmänkin mutkalla, kuin siirtynyt.

Olin tosiaan hirmu tyytyväinen. Kehuja tuli esimerkiksi sivuillemenoista paljon, jokainen oli todella korrekti. Voimakkaat ja loppuun saakka. Eikä edistänyt yhdessäkään, which is nice! Jännä että tämä on nyt niin kondiksessa, vaikka en ole erityisesti harjoitellut, ainakaan mitenkään määrissä. Olen vapauttanut edessä istumisesta suoraan ja tehnyt 1-2 sivullemenoa sitten erikseen per treeni.

Mitähän muuta kommenttia tuli... Kovasti kyllä kehuja sateli. Enni olikin oikein hyväntuulinen koira. Ei paljoo helle painanut!

Voi kun saisin kapulan luovutuksen kuntoon, niin siinä olisi heti pari lisäpojoa. Olen ottanut kotona kapulan tuontia, mutta siellä se tekee sen tietysti ihan tosi hienosti. Mutta kai siitäkin jotain hyötyä voi olla, vaikka tuntuu että ei välttämättä ole.

Edistämisen poisto on kyllä semmoinen työmaa että voi morjens... Välillä ei edistä ja välillä edistää, en ymmärrä mistä tämä kiikastaa. Riippuu varmaan jostain kuun asennosta tai jotain.

Oli myös päivän parhaat tottispisteet

Ensio is the best!

Jeejee, 1-tulos saatiin Kangasalta neliseuraottelusta. I'm really happy!

Tottista en jaksa eritellä yksityiskohtaisesti, totean vain että perusvirheet vei pisteitä. Eli edisti ja äänteli tavallista kovempaa seuraamisessa ja noudoissa puri kapulaa. Hypyssä myös kosketti esteitä yllätys yllätys molempiiin suuntiin sekä toi ihan vinoon. 93 pistettä kuitenkin saatiin ja olin kyllä tosi tyytyväinen. Em. virheitä lukuunottamatta teki aivan todella hyvää työtä. Niin joo, eteenmeno oli kiemuraa. Olisi sittenkin pitänyt ottaa eteenmeno treeneissä torstaina. Mutta kyllä siitäkin taisi tulla vähintään hyvä, kun eteni ja meni maahan heti. Jani Heinilä tuomaroi tämän.

Sitten maastoon. Hitto että oli kuuma... Eka mm oli heti etukulmassa, eka kerta EVER voittajaluokan kisoissa mulle! Toka mm oli n. 100m. Näihin erinomainen ilmaisu. Kolmas mm oli melkein 300m:ssä ja siellä oli puhti jo sen verran pois että ilmaisuksi "vaan" hyvä.

Työskentely meni aika alakanttiin muuten... Oli tosi "rumaa" pistotusta, meni suurimmissa osissa lähetyksiä ihan mihin sattuu. Eikä syvistä pistoista tietoakaan (tyhjillä). Mutta en TODELLAKAAN alkanut hinkkaamaan tuolla, oli siis niin kuumakin että ajattelin että mitä vähemmällä juoksemisella selviää koira, sen parempi... Lopussa annoinkin ylittää keskilinjan aika kaukaa itsestäni ilman mitään käskyä, kun näin että otti hajun. Vähemmän juoksemista nääs... Heh.

Niin itse mokailin sillä tavalla tässä, että juotin muualla kuin keskilinjalla. Enpä nyt muistanut moista sääntöä... Matti Viljamaa tuomaroi ja pisteitä 156.

Esineet sitten melko pian haun jälkeen. Vähän jännitti että riittääkö virta enää, oli ehkä reilu puoli tuntia ollut lepäilemässä. Mutta haloo, meni aivan MAHTAVASTI!!! Työskenteli erittäin innokkaasti ja aikaa kului vain vähän reilu 2 min Yhdenkin esineen nappasi vauhdista vaan. Meikä oli ihan fiiliksissä. Niin fiiliksissä, että liikuin joka kerta kun toi esineen. Heh. Sitähän ei tietenkään saisi tehdä. Pisteitä tuli kuitenkin 27 josta siis meikäläisen vika ainakin 2p ja ekan tiputti kerran kun liivin alle meni joku karahka.

No. Eli 276p tuli jee. Ja nyt vaikkei kuulu tähän aiheeseen, laitan kuvia jotka on otettu Borderiinan tapaamisessa. Kiitti Sanna, ne on tosi ihania!!

Enni seuraa

Heimo hienosti sivulla

Heimo lähetyksessä

Löytyihän se maalimies!

<3

Jussit meni erittäin rauhallisissa merkeissä Koskenpään perukoilla. Eli Jasmon enon maatilalla oltiin. Mentiin sinne rehuntekoon (tai siis Jasmo lähinnä...), mutta kelien takia siitä ei tullut mitään. Joten yhteisvoimin hengailtiin ilman erityisiä nakkeja.

Koirathan oli toki mukana. Eipä tarvinnut itse niitä viihdyttää, kun Kiia kohta 8v. hoiti homman. Ja sunnuntaina Kiian serkku Oona 6v. avusti. Frisbeetä, uimista, pallonheittoa, kilpajuoksua... Oli melko väsynyttä karvasakkia kun palattiin, etenkin Heimo.

Tosi mukava kun Ennin parin vuoden takainen ihmisviha on kokonaan mennyttä. Tai onhan siitä jo kolme vuotta kun sen kanssa taisteltiin. Mutta ainahan se taka-alalla muistuttaa. Nytkin Oona oli ihan lovena Enniin ja silitteli ja halaili sitä joka välissä, eikä Enniä ahdistanut yhtään. Oli vaan ihan rauhallinen ja kiltti, ei yhtään edes kulmien alta katselua  Tosi kiva juttu!

Ei siis tehty maalla mitään treenaushenkistä. Tai no kaippa tuollainen uusi ympäristö on Heimolle "treeni"