Kraaah, kirjoitin jo pitkät pätkät mutta IE kaatui ja kaikki hävisi bittiavaruuteen.

Noh siis eilisistä tokoiluista. Heidin kanssa taas hoitsuopiston pihalla oltiin.

Heimo pääsi eka kiusattavaksi. Otin autosta, ja riehui kuin hullu... Miten se silleen, en tajua   Päätin käyttää energiat hyödyksi noutoon, eli kaivelin heti kassista kapulan ja heitin haettavaksi. Ja sehän haki!!! JESSSSS!!!! Eka kertaa niin, että into ei lopahtanut yhtään, edes siinä vaiheessa kun tajusi ettei ollutkaan lelu vaan ällöttävä noutokapula  Me so happy!

Mutta kun yhdestä kohdasta korjaantuu, niin toisesta repsottaa. Intoa oli hakea ja tuoda kapulaa, mutta kapulan kanto pikkasen huono... "Vähän" kalvoi ja pyöritteli suussaan. Noh, tätä nyt voi taas hinkata koko loppuelämän. Olen tosi iloinen, että vihdoin nouto on innokas, kapulavihasta ei enää näkynyt jälkeäkään! Into ei lopahtanut edes siinä vaiheessa, kun käskin nostaa tippuneen kapulan. Edistystä siis huimasti!

Sitten seuraamista ja täyskäännöksiä. Ongelmat: edistäminen alussa (huoh) ja käännöksissä istumisen kautta kääntyminen.

Luoksetulo oli pitkästä aikaa esimerkillinen!

Ennin vuoro. Ennin kanssa pitäis keksiä jotain uusia temppuja, alkaa tylsimään samoja vanhoja hinkata. Ehkä ohjattua noutoa voitaisiin alkaa reenailemaan. En kyllä ihan hetkeen näe meitä EVL:ssä.... Mutta edes omaksi iloksi

Mitähän tehtiinkään.... Ruutu kahdesti, eka lelulle juoksu, tokalla "oikea". Hyvin meni ihan, paitsi että en saa ikipäivänä seisahtumaan vaan AINA menee maahan. Ehkä pitäis yrittää reenatakkin sitä, eikä vaan valittaa asiasta?

Sitten jääviä, jotka meni melko heikosti. Palkkana oli motskari, siinä iso virhe. Ei pysty keskityyyyyn!!! 

Kääks en muista mitä muuta tehtiin.. Jotain. Koirat juoksi lopussa isona laumana pitkin pihoja. Ennikin jopa vaikutti iloiselta siinä