Huh melkoinen äksön sunnuntai ollut tänään. Jasmon veli vaimoineen tuli kylään ja lähdettiin viettämään päivää Pyynikille. Sen jälkeen napattiin näkötornilta munkit ja tultiin meille kaffelle. Sitten lähdin Hanna O:n kanssa esine + tottistreeneihin Niihaman maastoihin.

Ennille neljä esinettä, tiesin paikat. Maasto aika vaativa osittain, paikoittain ihan helppokin. Eka esine suoraan ja toi ravistellen, siinä kohti jouduin huomauttamaan. Muttei alkanut vetokisaan onneksi. Seuraavat esineet menikin sitten huonommin. Lähetin aina esineen kohdalta, muttei tehnyt suoria pistoja oikein loppuun asti.

No kaikki esineet lopulta nousi, mutta muutaman kohdalla taisin vähän viisata menemällä alueelle antamaan tukea. En halunnut väkisin pakottaa, kun alkoi tuntua paineistuneelta. Tuli nimittäin aiemmin ongelmana ollutta turhaa juoksentelua ja joka mättään haistelua kehiin. Grh. Ei silti jäänyt mikään paska maku tästä suuhun, vaikkei mikään huima menestystarina ollutkaan.

Sit Heimo! Oli oikeestaan Heimon eka virallinen esineruutu. Olen ajatellut, että alan sitten vasta ottamaan tätä, kun tuo esineitä kunnolla mulle. Ja sehän nykyään tuo jo aika kivasti, eikä aina vaan kaasuta pois tuhatta ja sataa! Ei siis kuitenkaan osaa vielä mitään hienoja eteenluovutuskuvioita.

Hanna vei lippiksen 10-15m päähän Heimon nähden, mutta ei vielä pystynyt heimolainen keskittymään siihen. En millään saanut katsomaan kunnolla Hannan suuntaan. No lähetin kuitenkin, mutta eihän sillä ollut pienintäkään hajua mikä on homman nimi. Sitten menin lippiksen luokse ja kannustin nostamaan ja kivastihan se nousi. Toikin vielä luokse, kun juoksin karkuun kohti etulinjaa.

Tokalla samanlaisella esineen viennillä tekikin jo ihan tosi hienosti "Vähän" on vielä hiomista esineen luovutuksessa

Heimo poseeraa söpöläisenä

Tottikset ei menny ihan putkeen käytännön järjestelyiden kannalta, kun suunnitellut tottistelupaikat olikin varattu. Lopulta päädyttiin jäähallin viereiselle pallokentälle. Melkoinen säätö++ oli toteutus meikäläisen osalta. Namipussi oli tippunut jonnekin esinemetsään ja lisäksi olin unohtanut narupallon/motivointipatukan kotiin...................... Sekä vesipullon. No, Hannalta onneksi löytyi vettä ja froliceja ja leluna käytin esinepussissa ollutta släpäriä. Hyvin se toimi kyllä, paitsi ei lentänyt ihan niin hienosti kuin pallo :)

Enni oli ihan tosi hyvä, hiljainen ja piti hyvän paikan. Kummasti auttaa kun ei ole tuttua pk-kenttää esteineen!! Jättävistä otin istumisen ja avustetun maahanmenon, molemmat jees! Yksi nouto, kaksi heittoa kun ekassa nousi takapuoli ennen käskyä. Luovutus oli jees!

Eteenmeno meni pipariksi, kun palkka maastoutui kentän reunaan ja molemmilla yrityksillä painoi vasemmalla olevalle roskalle joka ilmeisesti näytti enemmän palkalta. No, en hinkannut enempää koska olen laiska paska.

Niin ja sitten just kun oltiin lopettelemassa, tuli joku sekopää häiriköimään meitä Sillä oli koira, jota oli tyrkyttämässä Veikkaa kohti johon Hanna sanoi että älä nyt tänne päästä. Siitäkös alkoi haistattelu ja ihan sekopäiset puheet! Huh, ihan rupesi pelottamaan, eihän tommosista tiedä mitä tekevät... Äkkiä kamat kasaan ja pois. Hui!

Heimo ei valitettavasti ehtinyt tottikseen, kun oltiin sovittu vieraiden kanssa ruokailua yhdeksäksi. Allergioista johtuen he yöpyivät hotellissa, niin siksi oli sovittu ohjelmaa kellon kanssa. Harmitti pikkuisen kun joutui kyttäilemään kelloa, mutta olin niin hyväntuulinen ettei se kiristänyt hermoja tällä kertaa ;)