Heimo oli jo ihan yksin tänään hetken kotona, kun Jasmo lähti Lappeenrantaan kurssille ja minä Ennin kanssa ulkoilemaan. Jätin luutikun ja muutaman raksun viihdykkeeksi. Jännityksellä palasin kotiin, korva pitkällä käytävässä. Sieltähän se Heimo löytyi samasta asennosta mihin jäi, tikkua jyystämässä, eikä edes korvaansa heilauttanut kun tultiin ovesta. Eli hyvin on alkanut yksinolon harjoittelu.

Tässä onkin palautunut Ennin pentuajat mieleen väkisinkin. Oli kyllä melko erilainen meininki... Siis itselläni, Ennihän oli hirmu kiltti pentu. Olin elellyt monta vuotta vauhdikasta opiskelijaelämää, niin olihan se aika iso muutos kun yhtäkkiä piti alkaa hyysäämään karvapalleroa 24/7. Ja monta muutakin asiaa vaikutti siihen, ainakin tietysti se, että piti opetella koiranomistajan arkeen. Oli työläämpää siinäkin mielessä, että kävin töissä ja yliopistolla, niin päivät oli aika pitkiäkin välillä ja lisäksi tietysti kotona tehtävät harkkatyöt yms. Onneksi oli ihanat naapurit... Ei olisi kyllä koiranpidosta tullut mitään ilman Parviskaa, Hannua ja muita avuliaita ihmisiä. Kiitos vieläkin! :)

Sekin oli etuna Tupsulassa asuessa, että ei tarvinnut ressata että naapurit tekee valituksia jos koira sattuu vähän vinkumaan, outonakin aikana (=yöllä). Ja naapureilta sai heti ilmoituksen jos koira haukkui epätavallisesti (Ennillä oli joku lyhyt haukkumisvaihe).

Täällä on eri juttu, meillehän on kerran tullut jo vihainen lappu oveen kun Enni oli pari tuntia illalla makkariin teljettynä kun oltiin maalattu olohuoneessa ja lähdetty katsomaan stand up-esitystä kaupungille....... Oli tosi "mukava" ylläri löytää se kotiinpalatessa, varsinainen synttärilahja, kun meikäläisen synttäreitä juhlittiin. Kyseisessä lapussa oli kyllä asiasta huomautus, jatkuvaa haukkumista klo 22 jälkeen, mutta sen uhkailun poliisilla ja isännöitsijällä olisi voinut jättää pois... Suorastaan surkuhupaisaa kyllä. Mitäköhän se poliisisetä sanoisi jos soittaisi hätäkeskukseen klo 22.15 ja valittaisi koiran haukkumisesta???? Palattiin muuten silloin klo 22.35 kotiin, eli 35 minuuttia hiljaisuusajan jälkeen. Hohhoijjaa.

Nomutta mukavempiin asioihin. Otetiin yhteiskuva. Mielestäni aika kiva :)