Tiistaina ajelin pitkästä aikaa jälkihommiin Nokian perämetsiin. Tarkoitus oli treffata NPKH:n jälkiryhmän kanssa, jota olen yrittänyt käynnistellä vihdoin. No, siellähän minä olin ainoana osallistujana. Tarja oli onneksi tullut pyörällä näyttämään maastoja. Kiitos kiitos kiitos!! Ei ollut siis vain hyttyset seurana.

Ennille noin neliön muotoinen jälki, sivujen pituudet arviolta 40-60 metriä. Jana ok, pyörähti takajäljellä mutta siitä heti korjasi suunnan. Alkusuora oli surkeahko, sähläystä. Voisin kutsua jopa siksakiksi. Harha, paluu, harha, paluu. Kepin kuitenkin nosti. Kulman teki tosi hienosti, samoin kuin seuraavan kulman. Ekan kulman jälkeen tosiaan tarkensi hyvin ja käytännössä ajoi tosi hienosti loppuun saakka, nosti kaikki kepitkin. Jäljen päässä nakkikippo. Hyvä hyvä!

Heimolle suora johon viljelty nappuloita. Hirveä kiire lähtöön, mutta nenä maassa paineli heti hyvin. Nappulat vähän häiritsi matkan tekoa, kun kiire olisi mutta pakko oli aina kääntyä taakse etsimään väliin jäänyttä herkkua. Eli ei ihan toimi tämä homma näin. Pitänee varmaan jättää namit pois ja pistää vaikka purkkeja joiden kohdalla jäädään ruokatauolle. Mutta siis ei tässä nyt mitään ihmeellistä, hyvin meni. Kerran harhautui, mutta osasi korjata ihan ite. Hieno ukko! Palkaksi motskari jihuu!