Long time no see. Mutta eipä ole ollut tapahtumia reenirintamallakaan.

Keskiviikkona oltiin kyllä tottiksessa, hakuryhmän hallivuorolla. En nyt muista mitään erityisempää siitä kerrasta, paitsi että Heimon nouto on yhä "kunnossa" eli hakee kapulan. Ei kyllä ihan kymppiä tulisi vieläkään...  Mutta yritän nyt olla liikoja painostamatta ko. hommalla koiraa, eli tehdään nyt vielä iloista sinnepäin-noutoa. Kunhan saan sen varmaksi niin, ettei tule mitään inhoja uudestaan.

Lauantaina ajelin Anitan luokse katsomaan ihania pikku penneleitä. Ei, meille EI ole tulossa pentua. Kävin vaan vähän palluttamassa... Omatkin hurtat oli mukana ja alkuun käytiin pienellä lenkillä metsässä. Olin etukäteen ressannut, että Ennin takia ei voi koko laumaa ulkoiluttaa, kun narttuja on sitten monta monta. Mutta metsään mentiin koko porukalla eikä ollut pienintäkään ongelmaa. Heimo, Ilona (Heimon sisko), Kerttu (Heimon siskopuoli), Alma (Heimon äippä) ja Enni. Enni vaikutti jopa viihtyvän! Onkohan joku naksahdus käynyt sen päässä, tiiä häntä. Olen ollut kyllä jo pitkään sitä mieltä, että Heimon laumaantulo on vaikuttanut Ennin käyttäytymiseen muita koiria kohtaan superpositiivisesti. Kaippa tuo on ihan suht normaali reaktio?

Pentujan pallutusajan koirat oli eteisessä lasioven takana. Enniä en viitsinyt edes koittaa ottaa oleskelupuolelle, vähän liian ahdasta ja inhat pennut pyöri jaloissa. Heimo kävi hetken pyörähtämässä, mutta eipä sekään oikein palleroista innostunut. Seisoi kuin sahapukki ja näytti miettivän että mitä ihmeen örkkejä nää on?? Kerttukaan ei Heimiksen läsnäolosta oikein ilahtunut, joten eteiseen joutui(pääsi) sekin sitten. By the way, pentupäiväkirja löytyy osoitteesta http://www.briskness.net/fin_kertunpennut09.htm

Siten nokka kohti Tuusulaa ja ihmislapsen pallutukseen. Kyseessä siis kummitytön 1-vuotissynttärit. Alkuun pistin koirat askarteluhuoneeseen jemmaan, kun kylässä oli koirakammoinen pikkutyttö. Enkä kyllä muutenkaan olisi ottanut siihen häsläämään vieraiden keskelle... Enni kun ei oikein lapsista perusta, en luota siihen pätkääkään tässä asiassa.

Kun hälinä vähän rauhoittui ja koirakammoinen vieras lähti kotiinsa, sai koirakarusellikin tulla mopovarastosta pois. Vähän jännitti niiden käytös, kun vielä oli kuitenkin porukkaa jonkun verran talossa. Mutta hyvin meni. Heimo vähän pelkäsi aluksi Oonaa (ikää ehkä 6v), mutta samalla tavalla taisi Oonakin arastella Heimoa. Synttärisankaria kohtaan Heimolla ei ollut pienintäkään oudostelua. 

Ennikin oli oikein esimerkillinen koko ajan. Pidettiin vaan huoli, ettei syndesankari konttaillut Ennin luokse ilman valvontaa. Yhdessä sitten silitettiin Enniä, hyvin meni sillä tavalla. Oonaa 6v. kohtaan Enni oli myös kiltisti, lähinnä ignoorasi. Kylläpä tuo Heimo vei kaiken huomion, kun hössötti ympäriinsä uuden lelunsa kanssa, Enni sai rauhassa makailla sivummalla. Heimon ainoaksi miinukseksi luettakoon piirakan varastaminen syndesankarin mummon lautaselta.... Aijjaijai!! 

Oli siis oikein mukava reissu. Koirat osasi käyttäytyä lasten kanssa, eikä askarteluhuoneestakaan ei kuulunut protesteja niiden siellä ollessa. Enni osasi käyttäytyä Anitan koirien seurassa hyvin, ei tuntunut pipo kiristävän yhtään.

Tänä aamuna kuului kuitenkin surullisiakin uutisia, Ennin iskä-koira Mike (Pikkupaimenen Spy Catcher) on siirtynyt paremmille paimennuslaitumille  R.I.P Mike ja kiitos hienosta tyttärestä!!!!