Yllättävä jäljestysinnostus on vallannut meikäläisen... Lienenkö sairas. Maanantaina kävin itsekseni pikaisesti Ylöjärvellä. Enni oli ihan jees, mutta Heimolla oli homma täysin hukassa....

Tiistaina Hanna T.n kanssa Porin tielle. Tallasin eka Huille jäljen, jonka päätin metsään. Lähdin käppäilemään muka suht suoraan, kohti tietä. Eipä tullut tietä vastaan, vaan harhailin metsässä varmaan parikymmentä minuuttia. Hanna soitteli torvea, mutta sitä ei kuulunut. Onneksi porintien häly kuului vaimeasti, joten päätin vaan lähteä kohti sitä. Tipahdinkin sitten sille tielle, mihin alunperinkin piti ja osasin lähteä oikeaan suuntaan. Eli hyvin päättyi seikkailu

Omien koirien jäljestys ei ollu tkovin hienoa katseltavaa. Heimokin vaan sohelsi epätarkasti. Enni nosti vaivaiset kaksi keppiä neljästä. Alkusuoran keppi jäi liian vauhdin takia, toinen jäi siksi kun koira eksyi minne lie. Todella ärsyttävää. Hävettävää, etenkin kun Huin suoritus oli aivan mahtavan upeaa katseltavaa. Siinäpä tavoitetta meille.

Eilen ennen tottista menin Tamfeltin edustalle, joka on siis niitettyä heinikkoa. Erittäin hyvä alusta mielestäni. Ajatuksena oli keppireeni sekä tarkempi jäljestys. Heimollahan ei olla oikein keppejä otettu, joten ekaa keppiä piti näyttää sille. Toisen se nosti heti, mutta sitten jotenkin tökkäsi. En tiedä, tuntui vähän paineistuneelta niistä. Leikitin ja palkkasin namilla kepeillä. Vähän kuitenkin vastentahtoisesti niitä nosteli.

Ennin suoritus oli, noh, ehkä keskitasoa. Meinasi väkisin ajaa ekan ja tokan kepin yli. Pakotin nostamaan ne, palkaksi keppileikkiä ja namia. Alkoihan se sitten tsemppaamaan, loput viisi keppiä nousi ihan mallikkaasti.

Eli kaiken kaikkiaan, treeniä pitäisi tehdä PALJON! Ihanat hirvikärpäset lisää metsäänmenointoa tonnilla, hah hah.

Sitten vielä ke-illalla tottista Kyötikkälässä Sabinan ja Maijan kanssa.  Heimon kanssa oli ylikiva treenata. Enni on nyt sm-kisojen takia meikän epäsuosiossa, ketuttaa sen vähätkin virheet. Aina sitä samaa pskaa.... Mutta Heimonen on ihana

Heimo Heimolainen teki kaksi uutta hienoa juttua, nimittäin nouti noutokapulan A-esteen (tosin matalamman) yli, hienosti! Lisäksi se hyppäsi hyppyesteen ilman ponnahdusta! Pienen pieni kosketus, mutta olin iloinen, että ponnistuksesta ei tietoakaan.

Enni teki kaikenlaista, oli esim Remon parina toko-paikallamakuussa. Lisäksi noudatin A-esteen. Huomasin muuten, että kyötsyn A-este on ihan erilainen mitä oli SM:issä. Siellä rimat alkoivat yli puolesta välistä ja niiden alla oleva alue oli liukas. Kyötikkälän esteen rimat alkaa aika alhaalta ja koko este on päällystetty maton tapaisella. Eli paljon paljon helpompi ylittää. SM:issä todella moni ymmärtääkseni kädetti juuri A-esteen, tuossa voi olla osasyy.