Otettiin Sarviksen kanssa PKY:n kentällä tottistreenit tiistai-iltana. Paikallamakuu on kyllä jonkinasteinen murheenkryyni. Siis silloin, kun toinen on telineillä. Harjoittelua, harjoittelua vaan. Tässä on vaan se negatiivinen puoli, että telineille eli treenikentälle pitää mennä jonnekin kauemmas, ja toivoa ettei siellä ole mitään virallisia treenejä silloin. Ja jostain pitää kaivaa treenikaveri joka ottaa hypyt. Niitä treenikavereita tuntuu olevan vain muutama. Tai ainakaan en ehdi / jaksa kysellä ympäri kyliä joka päivä, josko joku lähtis ottamaan kentälle noita että pääsen itse p-makuutreeniä ottamaan. No selityksiä siis löytyy tähänkin! :)

Eilinen treeni meni perinteiseen tyyliin. Enni ottaa telineistä kierroksia niin, ettei meinaa keskittymiskyky riittää. Liikkestä istuminen ok, maahanmeno ok, mutta seisominen tökki tällä kertaa. Tosin sanoin sarvikselle, että jos kisoissa istuu liikkeestä, niin olen jo siihen todella tyytyväinen. Se ei ole nimittäin ikinä tehnyt ko. liikettä oikein kisatilanteessa. No suurin ilonaihe olisi paikallamakuun onnistuminen.

Tein kisoihinvalmistautumisstrategian tässä alkuviikosta. Buustaan itseni täyteen positiivisilla mielikuvilla. Toisin sanoen käyn mielessäni läpi täydellisiä suorituksia.

Menen ensi viikolla työmatkalle Lappeenrantaan ja otan Ennin sinne mukaan. Sovin jo yhden koiratutun kanssa treffit siellä treenien merkeissä. Odotan niitä innolla!

Ennin patti on parantunut kokonaan. Maanantaina annoin viimeiset lääkkeet ja illalla kävin Maijan agilityssä, jossa Minna (ell) tutki Een ja totesi että "olet virallisesti parantunut" :)
Nyt vain toivotaan, ettei ala uusimaan.