Vitsit kun mulla on tylsä päivä. Niin maanantai-fiilikset, että huh. Pitää mielenvirkistykseksi keksiä blogiin juttuja.

Ja kapulastahan sitä jutunjuurta voi vääntää. Heimon heikko kohta... Hannat O&T vinkkasivat, että noutoa voisi harjoitella takaperin ketjuttaen iltaruuan yhteydessä. Legenda kertoo hyvinkin vastentahtoisten koirien oppineen tällä perinteisellä menetelmällä...

Tätä on tehty nyt jotakuinkin viikon verran ja edistystä on tapahtunut. Alkuun pistin kapulan suuhun ja pidin suuta kiinni niin, että piti kapulaa edes pienen hetken rauhallisesti.

Nyt ollaan jo siinä vaiheessa, että kapula pysyy ilman suun kiinnipitoa hyvin. Toissapäivänä joutui täysin avustamaan suuta auki, mutta eilen illalla sekin jo melkein aukeni oma-alotteisesti, pieni vinkki vaan tarvittiin.

Eli hyvällä mielellä olen tästä asiasta, kun alkanut taas näkymään valoa tunnelissa. Ja kun kiirettä ei ole, niin ei sinänsä mitään ressiä. Kiva tietysti, että edistystä tapahtuu!