Käytiin Toijalassa mölli-tottiksessa. Kaarina oli järkännyt (kiitos!) ja porukkaa oli kivasti. Laput rintaan ja tuomari kyttäämässä. Sainkin ihan OK:sti Ennin "kisavireeseen". Ei kuitenkaan ihan sama verrattuna oikeaan kisatilanteeseen. Mutta lähellä.

Ensin oli liikkeet.

Seurasi itse asiassa oikein hyvin (vrt. kisat), alkusuorallakaan ei edistänyt ~ollenkaan. Ihan jees! Ainoa iso miinus oli iänikuinen vingunta.

Istumisen valmisteleva oli karmeaa edistämistä. Korjasinkin nopealla käännöksellä, ja myös peruuttamalla. Vähän parani ja istuminen oli nähdäkseni ihan ripeä. 30 askelta ja takaisin, koiran huomiokin pysyi minussa.

Liikk. maahanmenon valmisteleva oli jopa ihan jees! Jee! Maahanmeno itsessäänkin oli (ilmeisesti) OK. Luoksetulossa tuli suoraan. Palkkasin siitä.

Seisomisessa seuraaminen taas OK, mutta käytin käsimerkkiä lisäapuna. Palasin luokse, en halunnut ottaa luoksetuloa.

Sitten nouto. Perusvirheet; puri! Taisi tulla vähän vinoonkin eteen...

Hyppy oli surkea. Ekalla yrittämällä oli jäänyt steppaamaan taakse, mutta silti jopa ponkaisi yli! Eka kerta ikinä, että tuli yli steppauksen jälkeen. Tein toisenkin kerran, kannustin taputtamalla estettä paluussa. Oli jo vähän parempi, ei kuitenkaan kuin enintään tyydyttävän tasoinen puremisineen ym...

A-esteellä iänikuiset puremiset ja vinoudet jne.

Sitten nykyinen murheenkryyni: paikallamakuu... Pari oli ehkä liikkeestä maahanmenon valmistelevassa, kun kuuli aikasta kova ääntely. Grrrrh  Vielä uudelleen kuului vinkaus, tässä vaiheessa Pia kielsi. Perhana kun ei enää ehdi treenaamaan kunnolla, apuohjaajan käyttäminen tässä olisi tosi hyvä juttu. Ja perhana kun en ehdi treenaamaan YLIPÄÄTÄÄN tätä  liikettä enää kunnolla, olen ihan tosi tosi epävarma nyt! 

Torstaina menen Pirjon kanssa kentälle ennen hakuja, eli yksi kunnollinen treenikerta vielä tulee. Pitäisi jostain vielä saada se apuohjaajakin kieltämään, kun tuntuu tuo ääntely olevan osittain sitä, että haluaa minut esiin piilosta.

Epätoivo++