Oltiin Paarentiellä taas eilen, viimeistä kertaa arki-iltana. Harmittaa, kun on pakko siirtyä viikonloppuihin. Ne tuntuu aina olevan niin buukattuja, että jää usein pari-kolmekin kertaa väliin. Toisaalta kausi alkaa olla ohi, niin ei sinänsä niin haittaa... Mutta esim. seuraavat treenit on 21.10., jolloin olen näillä näkymin Helsingissä. Ja 27.10. on ne PKY:n kokeet...
Sitten 4.11. ehkä pääsen, tosin 3.11. on Matson 30-vee, eli tyypilliseen tapaan taas pää kipeenä harjoitellaan.

No niin eiliset treenit siis. Meni OK, muttei ihan suunnitelmien mukaan. Päätettiin ottaa mm:t kaikki vasta alueen loppupäähän (tosin alueen koko luokkaa 100m tjsp). Että siis olisi alkuun tullut pari tyhjää pistoa. Eihän siihen mitään tyhjiä tullut, vaan Enni säntäsi molemmista etukulmista suorilla maalimiehille, jotka oli siis jossain 50m:ssä jotakuinkin. Olen kyllä huono mittaamaan matkoja... Toinen oli varmaan alle 50m:ssä, mutta silti oli idea että tulee tyhjä. No ei tullut ja mitäpä väliä.

Olisi pitänyt treenailla enemmän noita tyhjiä muutenkin. Tai lähinnä niiltä kutsumista. Käytän pilliä, mutta se tuntuu olevan melko voimaton silloin, kun E on toden teolla töissä. Kyllä se sitten sen avulla tulee, kun on itse luovuttanut jo etsinnän... Eli ei siis tottele sitä tai kutsua muuta kuin sillon, kun huvittaa :)

Ei voi mittään, näillä nyt mennään koitokseen. Vähän jänskättää tuo Nokia, vaikkei tavallaan oo mitään syytä. Ainahan mua jänskättää... Mutkun se rata on niin vaativakin... Eikä oo tarpeeksi tullut otettua esineruutua... Ja entäs jos sitä ja tätä... Iik