Maanantaina virkeänä painelin töiden jälkeen jumpalle. Hirmu pelko hanurissa siitä, että jumppakortti vanhentuu ihan justiinsa ja kertoja on tietysti vielä aimo kasa käyttämättä... Mutta mitäs mitäs, olinkin laskenut ajan ihan väärin ja jumppa-aikaa onkin syyskuun puoliväliin vielä. Eli lonkanveto jatkukoon 

Jumppailun jälkeen lähdin Kyötsyyn, jossa treffit Heidin ja Aronin kanssa.

Eka otettiin tottikset. Enni pääsi Aronin pariksi paikallamakuuseen. Jäin ihan lähelle, ajatuksena oli ottaa varmisteleva ja palkitseva makuu. Saakelin elukka vinkui pienesti alussa! Ja samoin, kun Heidin hetsasi Aronia A-esteelle. Voe voe... Noh, ainakin pääsin puuttumaan kun kuulin vinkunan ja olin lähellä.

Sitten otin vähän noutohommia alkuun. Hyppyytin esteen kerran pallolla, meni suht sujuvasti. Sitten muutama normi nouto. Eipä mitään kovin kummoista niissä, normipäivä. A-estenouto pienemmällä esteellä vielä, heitto oli vähän paska mutta koira oli hyvä.

Seuraamisissa Heidi ampui. Ensin teki tosi hyvää, edistämätöntä seuruuta, mutta ammuista vähän hypähti huonoon asentoon. Nousee niistä niin pirusti... En sit ottanu normi seuraamiskuviota, vaan vähän kikkailin käännösten kanssa. Oli mukava Enni, ei valittamista!

Heimon vuoro alkoi noudolla. Intoa oli kuin pienessä kylässä, noudot vauhdittui iloisella haukulla. Luovutus oli ylitiivis ja ote kapulasta heimomaisen löysä. Pari kertaa yritin, ei varsinaisesti parantunut. No, intoa oli tähän sikana - se on plussaa.

Sitten A-esteen ylitys avustuksella. Hyvin se menee, ei kyllä epäröi yhtään ja alas tulee noin puolesta välistä eli täysin hyvästä kohdasta.

Sen jälkeen iski ahneus - halusin ottaa metristä. Noooh, Heimo varasti hypylle ennenkuin kerkesin edes lähetyspaikalle Tehtiin sitten erilaisia hyppy-yritelmiä. Ei pienintäkään epäröintiä hypyn suhteen, mutta ponnistaa esteestä suoraan. Heimon ajatusmalli on selvästi se, että näin on OK tehdä. Vitsi kun jaksaisin ajella aina Nokialle ottamaan pienempää hyppyä, ei viitisisi metrisen kanssa hinkata tuota tekniikkaa. Voi nimittäin vaatia melko monta toistoa... Otin myös ekaa kertaa niin, että kantoi suussaan narupalloa hypyssä, ei vaikuttanut menoon.

Tottisten jälkeen mentiin esineruutuun. Tein vaan  Heimolla, Enni sai kerätä esinemotivaatiota. Otin hajuhaulla ekan. Meni hanskalle hyvin, mutta tiputti paluumatkalla ja sitten oli jotenkin ihan tosi iso homma että sain tuomaan sen uudestaan. Tein sen mokan, että hihkuin  -> hanska tippui. Toisella vein lähelle esinettä ja nostatin siitä. Kolmannen Heidi vei ja hetsasi samalla. Heimo pääsi karkaamaan meikäläiseltä, mutta ei se haitannut, Heidi seisoi paikoillaan ja koira otti esineen ja toi minulle ilman kummempia koukeroita.

Sellaista tällä kertaa. Oli kivat treenit, kiitti!