Noniin sitten tulikin viikonloppuna häpäistyä itsensä ja koiransa tuolla kylillä ihan kunnolla.
Olin tosiaan lauantaina töissä PKY:n hakukokeissa. Osallistujia oli huimat kolme kappaletta, avoimessa luokassa kaikki. Ensin oli maasto-osuus. Kaikki koirat jätti taas etukulman ukon ilmaisematta. Itse olin piilossa kakkosella, hienon majan olivat rakentaneet kuusen juureen!
Nyt tilitysosuuteen. Tuomarina toiminut Viljamaan Matti usutti meikäläisen ottamaan voittajan tottiksen noiden kisaajien jälkeen. Niinkun treeninä, hän voi arvostella. Minä sitten ajattelin, että mahtava homma! Hyvä tilaisuus päästä kisatilannetta treenamaan! Teoriassa juu, käytännössä katastrofi.
Otin koiran autosta, yritin kentälle mennessä saada vähän kontaktintapaista tohon. Ei oikein onnistunut... Mitään palkkaa tai muuta motivaattoria ei ollut mukana ja koiralla juoksutkin.
Sitten itse suoritukseen. Ei oo ikipäivänä mennyt niin huonosti kuin meni. Siis aivan järkyttävää toimintaa. About jokainen liike meni penkin alle. Esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo. Koira meni maahan kyllä (niinkuin meni myös istumisessa ja seisomisessa...), söi onnellisena ruohoa siinä maassa. Jouduin kutsumaan kolmesti (?!?!!!!) luokse, kunnes malttoi lopettaa laiduntamisen, nousta ja lönkytellä luokse. Tuli suoraan sivulle vielä. KÄÄK!! AARGH!
Hyppynoudossakin päästiin loistamaan oikein kunnolla juu. Kun ei oikein ollut keskittymiskyky tallella tässäkään liikkeessä, niin meni niinkin hienosti, että paluuhypyssä huolimaton ponnistus ja takalonkista kiinni esteeseen -> pää eellä sukellus esteen juureen... Siitä sitten koira keräili itsensä, otti kapulan ja toi sen, suoraan SIVULLE TULLEN!! Argh!!
Huh huh nimittäin. En tiedä oikein vieläkään että onko tässä nyt itkun vai naurun paikka ja että pitäiskö alkaa ranteita sahaamaan auki. Siis kyllä, tässähän nimeltämainitsematon koiran ohjaaja teki tietysti isoimman virheen heti siinä, että suostui moiseen treenaukseen. Mutta perkele! Nimeltämainitsematon koiranohjaaja ajatteli, että tekee hyvää päästä vähän kisatilannetta mukailtuun tilanteeseen ottamaan treeniä.
Tulee vähän semmoinen olo, että onko tää kaikki vaiva ja treenaus sitten ollutkin ihan turhaa, kun tuollaisessa yllättävässä tilanteessa kun nakit onkin kotona, niin homma kusee ihan täysin. Näinkö paskasti oon tuon dogin kouluttanut?? Joo, sillä oli juoksut, mutta SILTI!! Huoh.
Noh. Jotain positiivista tässäkin elämässä. Ostettiin nimittäin asunto Armonkalliolta. Tässä pari huonoa kuvaa, jos ketäkin kiinnostaa. Päästään muuttamaan jo ensi viikolla. Jei!
Eteisen suuntaan:
Keittiö/olohuone:
Makkarista ei näköjään tullut otettua kuvaa, mutta ehtiihän tuota.
Kommentit