Eilen hakukoe Lahdessa, avoin luokka. Ensin henkilöhakuun: ekalla lähetyksellä (vasen etu) löytyi äijä (umppari, lehtiroskis), ilmaisu ERITTÄIN katkoista. Ensin ei meinannut alkaa haukkumaan ollenkaan, vinkaisi vaan ja lopetti. Tiesin kuitenkin että on piilolla, joten jännittyneenä odottelin jatkoa tälle uudelle tilanteelle. Tämä siis sarjassamme "never happened before". Odoteltiin, alkoi haukkumaan. Lopetti kuitenkin välillä taas, joten piti metsässä pysähdellä. No loppu hyvin kaikki hyvin kuitenkin, tosin tästä ilmaisusta puutteellinen (muistaakseni).

Sitten kolme tyhjää peräkkäin (oikee, vasen, oikee). Neljännestä (vasen) lähetyksestä löyti kuitenkin äijän OK, oli puun alla vaan kyykyssä maalimies. Ilmaisu erinomainen. Ainiin, tässä ennen toisen äijän löytämistä meinasi koiralta loppua motivaatio. Lähetin kolmannen tyhjän jälkeen, E jäi haistelemaan jotain muka tärkeetä siihen vähän matkan päähän. Kerkesin siinä tietty jo kelailla, että voe fak, tähänkö hyytyy... Otin takaisin keskilinjalle, uusi ponteva lähetys ja koira lähti ihan innokkaasti syvälle. Hyvä!

Sitten taas kaksi tyhjää (oikealle, luulin että kävi jo alueen loppupäässä), vasemmalle ja ihan alueen päässä lähetin oikealle ja toistelin puoliääneen mantraa "löydä, löydä, löydä" :) Ja löytyihän se! Jihuu :) Taas oli umpparissa, vihreässä lehtiroskiksessa. Ilmaisu kuitenkin vahvaa tällä kertaa, sai varmaan ekasta piilosta itsevarmuutta (ei olla tuollaisia roskispiiloja harjoiteltu). Pisteitä kokonaisuudessaan 161/170, eli mukavasti.

Esineille seuraavaksi. Lähetin, lähti sujona jonnekkin jontkaan. Ei näkynyt, ei kuulunut piiitkään aikaan... Olin miettinyt taktiikaksi, että en rupea käskemään ruudussa vaan annan työskennellä. Pakko oli kuitenkin huudella pois jonkin ajan päästä, oli jossain todella kuusessa käynyt. Sitten uusi lähetys uudesta paikasta, esine löytyi miltei heti (hanska). Seuraava lähetys taas hivenen sivumpaa, esine löytyi hetimmiten. Hienoa! Vähän heitteli ja tappoi tassuilla (grrh! Mutta enpä ole pahemmin tätä yrittänyt kitkeä). Pisteitä 28/30, eli kivasti myös!

Sitten tottis. Huokaus. Ensin paikallamakuuseen. Ensinnäkin oli noussut istumaan heti, kun olin kävelemässä poispäin. Miksi?! En tiedä. Sitten, kun koirakkopari oli tekemässä a-estenoutoa, niin karkasi heitettyä kapulaa kohti!!!! Kyllä otti päähän... Aivan sairaasti. Parikin joutui / sai uusia liikkeensä. Onneksi oli todella mukava ohjaaja!

Seuraamiskaavio ok, vähän huomio herpaantui parissa kohtaa (a-esteen ohituksessa, henkilöryhmässä). Istuminen liikkeestä - jäi seisomaan. Maahanmeno - jäi istumaan. Luoksetulo - tuli hitaasti. Tasamaanouto - otti hitaasti ja toi vinoon (mutta melko ok kokonaisuus). Hyppynouto - annoin käskyn "hae" enkä "hyppy" -> kierti molempiin suuntiin. A-estenouto - täydellinen. Eteenmeno - lähti kaartamaan sivulle kohti kentän reunaa (ollaan vissiin tehty e-meno aina reunalle, tämä oli iso kenttä joten alue oli kehänauhalla rajattu). Meni maahan vasta toisella, kun lähdin kohti, niin lähti haahuilemaan johonkin! Eli täydellistä epävarmuutta. Pisteitä jopa 67/100, vaikka odottelin vielä huonompia pojoja. Mielestäni meni niin huonosti, ettei mitään rajaa.

Mitä tästä opimme... Ei riitä tokon treenaus pk-tottista varten. PK-kentällä koiralla keittää selvästi yli (hypyt, eteenmeno). Ei keskity, ei kuuntele, häslää. Tähän auttanee treenaus... Läheskään jokaisella kerralla ei kiihdyttäviä juttuja, vaan tylsää / rauhoittavaa treeniä. Jotain tähän malliin...