Viikonloppu hurahti Turun Käyttökoirakerhon leirillä Hiidenhelmessä. HannaO houkutteli, siksi päädyin kyseisen seuran leirille.

Perjantaina meinasin perua koko homman. Ennillä alkoi torstaina ripuli, eikä Jasmo ollut kotona eli koira olisi pitänyt ottaa mukaan. Onneksi Maija pystyikin ottamaan sen hoitoon. Kiitos kiitos kiitos!!! Olis ollu käsittämätön säätö, jos se olisi ollut mukana!

Jouduin jakamaan huoneen tuntemattoman kanssa.  Heimo joutui nukkumaan häkissä ja eka yö meni kyllä melko plörinäksi kaikilta huoneen asukkailta. Hemellä oli häkissä kuuma ja varmaan ressikin, ja puoli yötä meni sit sen hengitystä kuunnellessa ja miettiessä, et mitäköhän tässä tekis. Kämppiksen dopperi ei nimittäin oikein ilahtunut kämppiskoirasta ja rähjäsi häkistä jos näki Heimon. Joskus aamuyöllä sit päätin ottaa koiran häkista pois, meni miten meni. Hyvinhän se sit meni, kämppiskoira oli hiljakseen ja Heimo helpottunut tilan lisäyksestä. Tosin aamukuudelta, kun ensimmäiset alkoi kolistelemaan käytävillä, oli Heimokin sitä mieltä että nyt on hyvä aika herätä... Tuntui, että en ollut nukkunut silmäystäkään. Kaippa sain kuitenkin pari kertaa torkahdettua, kun yö ei tuntunut kovin pitkältä ja aina silmiä aukaistessa oli paljon valoisampaa kuin edellisellä kerralla... 

Toiseksi yöksi lainasin Hannalta kompostikehikkoa ja aitasin häkin eteen terassin. Sehän toimikin loistavasti sitten, toka yö meni kaikilta ihan nukkuessa... Tietysti väsymyskin oli potenssiin sata valvomisen ja metsässä keikkumisen takia. Mutta siis Heimokin tuntui olevan oikein tyytyväinen aitaukseensa, jossa sai valita pehmeän häkkipedin tai viileän lattian.

Leirillä oli sen verran paljon reeniä, että en jaksa alkaa kaikkia avaamaan tähän. Heimo oli kiva ja jaksoi hyvin, vaikka olikin varmasti väsynyt em syystä ja tietysti runsaasta reenistä.

Sellaisen päätöksen tein, että otan ilmaisua "perinteiseen malliin", en siis taakse ketjuttamalla. Joo, oishan tämänkin päätöksen voinut tehdä vaikka jo vuosi sitten. Mutku ja noku.. No en jaksa tätä selitellä enempää.

Koska ilmaisu tulee nyt mukaan etsintäharjoitukseen, pysytään nyt hyvä tovi helpoissa pistoissa. Eli ainakin niin, että näkee koko matkalta minut. Sitten taas vaikeutetaan asteittain.

Muutenkaan ei vielä ole näkyvissä sitä, että aletaan harjoittelemaan eteenpäin etsimistä. Pysytään vielä suorissa niin pitkään, kun se on selkäytimessä. Kuitenkin voi ottaa aina sopivassa kohtaa valmiin maalimiehen, ei tässä nyt ihan alkeisharkkoja vaan tehdä, alkaahan tuo jo varmaan tylsistymään jos näin tekisi :)

Mut hyvin se Heimis pelittää kokonaisuudessan. Motivaatio on erittäin hyvä, ja se on meikäläisen mielestä kaiken A ja O. Haukkukin luonnistuu mukavasti. Ei paineistu itse haukkumisesta ja ääni on reipas, eikä vieraille haukkuminen tunnu olevan Issue. Eli lähtökohdat ovat kunnossa.

La-iltana treenasin myös kapulan pitoa. Kun siirryttiin 650g kapulaan, pito-otteesta tuli aivan pska. Nyt yritän saada otteen tiukkenemaan ja onnistuinkin aika hyvin sillä, että heiluttelin kapulaa sivuttain. Sitten alkoi ote tiukkenemaan. Pitää nyt vaan yrittää jaksaa treenailla tätä paljon...... 

Seuraamistakin otin pätkiä. Vttu että voi mennä hermo, kun ei voi se hanuri liikkua niissä käännöksissä... Siis ne, missä käännyn monta kertaa putkeen, eli teen joko käytännössä ympyrää tai enintään pientä laatikkoa, menee hyvin. Mutta heti, jos otan pidemmän pätkän seuraamista ja käännyn, on aivan prseestä!

Nomutta tällaista leirillä. Olihan mukavaa mutta pari pienen pientä yksityiskohdan muutosta majoituksessa olisi parantanut elämänlaatua huimasti

Enni on vieläkin paskataudissa. Viime yön pysyi lattiat siistinä, joka olikin vissiin eka yö since torstai. Voi pientä Huomenna piti mennä ek-reenailemaan mutta  ei sitä voi nyt rassata ainakaan paljon. Hyvin sille maistuu riisivelli ja juoma, joten ei tuo nyt viimeisiäkään vetele... Mutta sais nyt jo helpottaa pikkuhiljaa.