Pakkasta pitelee vaan. Meikäläinen ei kyllä sitä pelkää, mutta tuuli siihen yhdistettynä on jo turhan inhottavaa. Lähdinpä siis eilen hallille Pian klo 21-22 vuorolle, että tulee jotain aktiviteettia.

Heimon kanssa harjoiteltiin esim. täyskäännöksiä. Pitäisi vaan lisää harjoitella, nyt on vähän jäykän puoleista käännöksen teko. Heimon seuraaminen on kyllä muuten aika kivassa kuosissa. Teen vaihtelevasti namilla ja ilman, kun selvästi yrittää vähän edistää. Varmaan voisi välillä hihnapakotettakin koittaa, jospa sekin auttaisi.

Koitin myös noutoa taas. Eipä kyllä uskoisi, että pari kuukautta takaperin ei edes suostunut koskemaan tuohon kirottuun esineeseen (ulkona). Nyt, kun heitän, karkaa heti ja mennessään haukkuu koko matkan intona...  Hohhoijaa. Ei hyvä näinkään. Ja tuo ärsyttävä louskutus on muutenkin lisääntynyt, siitä miinusta Heimoselle.

Pian kanssa juonittiin niin, että kapulan heitot jääköön hamaan tulevaisuuteen ja keskityn nyt pelkästään tuontiin. Toisin sanoen, kapula koiran ja minun väliin ja siitä tuonti. Eikä Heimis siinä kyllä haukkunutkaan, joten yritetään pitää haukut kurissa näin nyt alkuunsa. Tuonti itsessään on kyllä tosi hyvä, tuo tiiviisti (varmaan liiankin?) ja hyvin pitää kapulaa. Ihan inasen se liikkuu, siinäkin tarkkana nyt.

Eniveis, nouto on mielestäni siinä hapessa, että uskaltaa alkaa vaatimaan. Eli tähän asti olen käytännössä hyväksynyt kaiken, että saan sen ylipäätään tekemään tätä. Nyt on koiran motivaatio kohdallaan, joten voi alkaa prässäämään. En usko, että tässä vaiheessa tulee pakkia niin paljon, että muuttuu taas kapulaa vihaavaksi pikku örkiksi 

Sitten hain Ennin, Heimo sai jäädä hallin häkkiin jemmaan. Kiltisti siellä oli, menikin kiltisti vaikka keskiviikkona sain puoliväkisin houkutella/pakottaa.

Enni sai harjoitella kapulan pitoa, hah! Alkoi v*tuttamaan jotenkin ihan käsittämättömästi se, että suorastaan heitteli pikkukapulaa suussaan. Grrrrh! Pientä väkivaltaa kehiin siis. Annoin kapulan ja pidin väkisin suuta kiinni. Sitten ilman kättä ja oli mielestäni jotain edistystä. Tein vielä kymmenkunta pitoharjoitusta ilman minkäänlaisia nostoja tai noutoja. Toivo on menetetty, mutta ainahan voi yrittää...

Loppuun vielä ruutuharjoitteita ála Pia. Meni miten meni, ei ainakaan ihan käsikirjoituksen mukaan  Ehkäpä vähän ohjaajassa vikaa, ehkä.