Eilen oltiin PKY:n ja NPKH:n yhteisissä hakutreeneissä. Olin vain kuunteluoppilaana, mutta koira oli autossa mukana. Paikalla oli Nuutisen Reima, jolta päätin kysyä neuvoja meidän tottisongelmiin, eli koira vetää hirveet kierrokset jo pelkästä kentällä olosta. Vinkit oli täysin samansuuntaisia, kuin mitä itse olin kaavaillut ratkaisuksi. Eli treenien tylsistyttäminen ainakin. Sitten Reese lupasi katsoa meidän tottistelua, joten hain koiran autosta ja menin kentälle. Seuraamiset, jättöliikkeet, tasamaanouto, hyppynouto. Neuvot: ei hetkeksikään saa päästää vapaaksi. Eli kapulan telineestä otto ym., koiran oltava kontaktissa. Oma keho jännittynyt, käynti hitaahkoa (vauhdin kiihdytys nostattaa)...

Kehut erittäin harkitusti, koska pelkkä neutraali "hyvä" nostattaa jo koiraa. Erittäin hyvästä suorituksesta voi varovasti palkata kyykyssä syötellen. Autolle asti käskyn alla kontaktissa, sitten vasta vapautus. Tätä kuurimaisesti nyt ainakin, jossain vaiheessa voi harkita hihnan löysäämistä... Näillä siis mennään.

Oli muutenkin todella mielenkiintoinen keskusteluhetki kentän laidalla, kiitoksia vaan :) Tässä pientä kuvasatoa kentän "äksönistä" ;)