Maanantaina ajelin Mutalaan, treffit oli sovittu Annen ja Hanna T.n kanssa. Olet Hanna kyllä melko sissi, kun Ella on vasta viikon vanha ja nyt jo hyvää vauhtia palailet reeniarkeen Ehkä neljännen kohdalla on jo vauvarutiinit kohdillaan?-)

Enni aloitti paikkamakuulla. Hyvin toimi, hilijaa oli ja heittojenkin aikana rauhakseen. Kävin palkkailemassa pariin otteeseen. Seuraassa meinasi vähän edistää, mutta ei pahasti. Parani loppua kohti hyvin. Noudon otin 2kg kapulalla, Aika paljon saa sitäkin jyystettyä. Sitten esteet, joista hyppyyn olin ERITTÄIN tyytyväinen!! Hyvä Enni! Vähän jännitti että miten menee pitkän tauon jälkeen, mutta hyvin meni!

Heimo odotti aika pitkän tovin vuoroaan autossa. Otettiin ilmottautuminen näkymättömälle tuomarille, siis parina Anne&Hile-tyttö. Hileen läsnäolo ei viakuttanut Heimoo pätkääkään. Tämä on sikahyvä juttu. Toivottavasti johtuu siitä, että haluaa mieluummin tehdä töitä minun kanssani, eikä tutustua kivaan tyttöön :) Hehee toivossa hyvä elää. Tein eka liikkeet, Hile oli p-makuussa silloin.

Seuruutin aika pitkät pätkät hihnan kanssa. Tosi hyvä keskittynyt meininki Heimiksellä. Sitten käännöksien jälkeen muutaman kerran herpaantui, odotti varmaan uutta käännöstä. Tein nimittäin useamman täyskäännöksen putkeen, kun vähän tosiaan käännöksen jälkeen jää hiipparoimaan (palkkaa odottaen). Harjoiteltiin siis sitä, että käännöksen jälkeen ei aina lähdetä patukan kanssa hillumaan.

Sitten istuminen ja maahanmeno luoksetulolla. Meni kivasti, etenkin maahanmeno oli tosi ripeä. Istumisessa kehaisin kun istui, mutta jatkoin sen 30 askelta koeohjeen mukaisesti. Ei häirinnyt, istui nätisti koko ajan.

Paikkamakuukin meni heimolta oikein nätisti, vaikka Hile ja Anne hilluivat kentällä "normaalisti". Pari kertaa siirsi etutassua vartalon alle, eli ei nyt ihan täydellistä sfinksi-suoritusta tullut, mutta rauhallinen hyvä suoritus silti.

Ihme hehkutusta nyt tää. Onko sitten oma rima niin alhalla, että suht onnistuneet suoritukset tuntuu supervoitoilta? Tai muuten vaan perus pessimisti-ihmisyys? Varmaan meikäläisessä on sekä että, molempia. En jaksa yli-analysoida koko ajan kaikkea ja omaan tyyliini kuuluu vähän se kuuluisa "kunhan on sinnepäin". Sen kyllä huomaa sitten esim. toko-hommissa, kun siellä se ei kelpaa. Esimerkkinä vaikkapa heti Heimon tammikuinen tokokoe, minulle kun 149,5p oli huiman hyvä ja aivan übermahtava tulos Vieläkin välillä fiilistelin, miten mukavasti meni :)

Esineetkin otettiin, niistä vaan sen verran, että Heimolle vienti yhdessä ja lähetys. Sitten toinen kerta vielä, Anne vei ja näytti mennessään. Olikin aika vaikea Hemelle, teki aika pitkään töitä väärillä suunnilla ennenkuin löytyi. Mutta kovasti on motivoitunut työskentelemään. Liekö tämä sitten joku tulevaisuuden ongelma, kun ei saa halutessaan pois ruudusta? No, se on sen ajan murhe, ehkä ei vielä kannata murehtia kun ei ole tapahtunutkaan mitään :)