...ellei täydellinen? Siis: Heimo sai EH:n ryhmänäyttelystä ja sijoittui junnu-uroksissa toiseksi. Kolme osallistujaa, toinen kilpailijakaveri sai myös EH:n ja toinen T:n.

Arvostelu meni näin: "Pitkälinjainen, vielä kovin kesken kehityksen oleva uros. Hyvä raajaluusto. Voimakas, hieman kulmikas pää, raskaat korvat. Riittävä askelmitta. Voisi kantaa häntänsä tyylikkäämmin."

Heimoko muka kesken kehityksen?!?!  No, ehkä vähän.

Itse esiintyminen meni yllättävän hyvin. Vähän kyllä pyöri ja hyöri seisomisessa, mutta ei esim. koko ajan heittäytynyt maihin (mitä pelkäsin). Ei siis tarvinnut hävetä. Kiitos Miialle händleröinnistä!

En voi sanoa, että näyttelykärpänen olisi päässyt puraisemaan. Aika puuduttavaa meininkiä tuo on, ei voi mitään. Ehkä sit kesällä kun on mukava sää ja paljon tilaa, koirat häkeissään ja itse mukavasti retkituolissa.

Maijan työmatkan takia tosiaan olin kolmen koiran kenneltyttönä. Remo on kyllä aika raskas, se ei pysty yhtään rauhoittumaan. Eikä nyt ollut häkkejä eikä tuoleja, oli siis toooooosi väsyttävää seistä tuntikaupalla dogit käsissä. Iso kiitos naapurin Sannalle, joka oli apuna!!!!!! Ja joka tällä hetkellä on Ennin kanssa juoksulenkillä 

Heimo jopa osasi relata, siitä Heimikselle iso plussa! No en voi väittää, etteikö olisi ollut aika virkkuna tuolla hässäkässä, mutta alun ihmettelyn jälkeen alkoi esim. makailemaan hetkittäin ja oli muutenkin ihan siivosti. Hyvä pikkukoira :) 

Remolle serti, onneksi menestystä niin ei menny tuskailut hukkaan :)