Tiistaina käytiin haut vähän vieraammalla porukalla. Minä, Anna, Pirjo ja loput pelastuskoirapuolelta olevia tuntemattomampia (neljä henkilöä). Koiria oli kahdeksan treenattavana, mutta oltiin tosi ripeitä ja reenit loppui jo ysin pintaan. Kotoa lähtiessä katsoin, että sadetta tulossa mutta enpä ottanut sadevaatteita kuitenkaan mukaan. Why oh why? Kastuin läpimäräksi heti alkumetreillä. Hyvä minä!

Eka Heimo. Heimolla on jo ihan hirveä hinku hakuilemaan. Veti täysiä koko matkan hakualueelle (en kiellä, hyvä vaan kun on intoa), ja volisi malttamattomana kun odotteli lähtölupaa. Heimolle 2*viuhka, eli kaksi kertaa kaksi ukkoa lähti yhtä aikaa piiloihin. Tosi hyvin ja suoraviivaisesti haki vanhemmatkin mm:t. Jee jee, hyvä Heipura! Palkkana ruokaa ja leikki, maalimies toi piilolta leikittäen. Heimolle kelpaa! Se leikkii kenen kanssa vaan, kuinka paljon vaan. Eli eipä paljoa tartte miettiä että mikähän palkka herralle kelpaisi.

Ennillä neljä valmista, vierasta maalimiestä. Liikkuvia. Katseltiin perään, kun lähtivät siirtymään. Hyvät ilmaisut oli, etenkin kolmosella oli huippuhyvä. Sitten vielä viidenneksi Parviska pakolähdöllä ja palkka heti kun haukku lähti rullaamaan (eli n. 5 haukkua). Hölömö eläin, ei käyttänyt kyllä tippaakaan nenää tähän viimeiseen. Mutta hauskaa oli, superihanaa! Narupallo ei sitten kelvannut ollenkaan, ei Annan eikä minun heittämänä.

Semmosta vaan. Kivaa oli.